Tämä olkoon iloinen jälleennäkeminen viimeaikaisessa postaushistoriassani. Täällä kirjoittelee täynnä intoa, hulluja unelmia, rohkeutta ja haikeutta täynnä oleva tyttö. Tuleva kevät tuo mukanaan muutoksien tuulia, kun osoitteeni siirtyy virallisesti Helsingin kulmille kesän alussa. Monet ystävät, tuttu työpaikka ja lapsuuden maaseudun maisemat jäävät hetkeksi taka-alalle elämässäni. Toivon mukaan kuitenkin tosiystävät kulkevat vierelläni myös läpi näiden muutosten aikojen. Toivon voivani olla heille silti se sama ystävä kuin aiemminkin. Vain muutaman sadan kilometrin kauempana. Onneksi junat kulkevat. (Tai no. Kröhöm. Lämpimät terveiset vaan sille konduktöörille, joka sai osakseen mun turhautuneita kommentteja valtion rautateiden toiminnasta. Veloitin nimittäin tuossa pari kuukautta takaperin kaksinkertaisen summan Helsinki-Vaasa välistä lippuautomaatin viasta johtuen. Rahoja edelleen odotellessa..)


Monet tutut ja turvalliset ovet sulkeutuvat hetkellisesti takanani, uusien avautuen edessäni. Samalla tiedostan, että olen aina vain yhden puhelinsoiton päässä kotoa. Sieltä jossa minua odottavat rakastavat ihmiset. Koen että nyt on aika lähteä, sillä niinkuin sanotaan, your home is where your heart is. Blogini on ollut hyvin hiljainen kuluneiden kuukausien aikoina. Yksinkertaisesti opiskelut, sekä ylioppilaskirjoitukset ovat vieneet multa suurimman osan ajan vuorokaudesta. Välillä on myös tullut vain nautittua hetkestä kahvikupin äärellä ja palkittua itseänsä tehdystä sekä vähän vähemmän tekemättömästä työstä kirjoituksien eteen. Kyllähän te tiedätte ne päivät.


Keväiset auringonsäteet ovat lämmittäneet viime päivinä ja olenkin nauttinut näistä säistä hymy huulilla. Olen myös uhannut maaliskuun viimeisiä viikkoja pukeutumalla muutamina päivinä villakangastakkiin, sukkahousuihin, neuleeseen sekä mustaan kellohameeseen. Mun silmää tää yhdistelmä on kyllä miellyttänyt. Ei käy kieltäminen, olen saanut muutamia tyrmistyneitä katseita vanhuksilta kulkiessani kaupungissa. Mutta oon ollut viime päivinä tosi onnellinen. Suru tuo mukanaan paljon iloa. Oon katsellut paikkoja erilaisin silmin viime aikoina. Koskaan ei saisi pitää mitään itsestäänselvyytenä, vaan nauttia niistä elämän pienistä asioista. Auringonpaisteesta, tuntemattoman ihmisen hymystä, suunnittelemattomista ideoista, onnen kyynelistä sekä jokaisen naisen hetkittäisestä materialismionnellisuudesta löytäessään täydelliset korkokengät alennuksesta. Niistä pienistä elämän onnen hetkistä. Näistä kuvista olen saanut itse inspiraatiota kevään pukeutumista varten. Kuvat ovat
Hel Looksin blogista. Oon viime aikoina tykästynyt vähän persoonallisempaan pukeutumiseen. Ehkä se on tää kevät, tai noi muut ihmiset! Heh. No joka tapauksessa. Ei ole turhaan sanottu, että joku päivä sitä vain huomaa että juuri ne pienet asiat olivat niitä isoja asioita. Nauttikaa elämästä!